Olen ollut lähipäivinä pitkästä aikaa enimmäkseen kohtalaisen hyvällä tuulella. Ehkä aika alkaa vihdoin parantaa haavojani tai ehkä kevääntulolla on myönteinen vaikutus mielialoihini. Joka tapauksessa minusta on yhtäkkiä tullut paljon iloisempi ja energisempi. Opiskelu ei enää tunnu ihan niin vastenmieliseltä, ja olen saanut aloitettua tuleviin tentteihin lukemisen. Lisäksi olen käynyt salilla pari kertaa ja pitänyt taas enemmän yhteyttä ystäviini. Perjantaina jaksoin jopa poiketa tuopilliselle muutamien kavereiden kanssa.

Täysin kunnossa minä en silti vielä ole. Päivääkään ei kulu, etten miettisi menneitä ja kaipaisi kaikkea taakse jäänyttä. Tulevaisuus näyttää kuitenkin jo paljon valoisammalta. Olen pyöritellyt mielessäni monenlaisia suunnitelmia, niin realistisia kuin vähemmän realistisiakin, ja vähitellen on alkanut hahmottua, mitä haluan seuraavan parin-kolmen vuoden aikana tehdä ja miten toteutan haaveeni. Nyt vaan toivon, ettei tielleni satu lisää vastoinkäymisiä. Niitä on nimittäin elämässäni riittänyt.