Tämä on ollut harvinaisen hedelmätön päivä jopa minun mittapuuni mukaan. Laitoin eilen nukkumaan mennessäni herätyskellon soimaan kahdeksalta, jotta ehtisin katsoa Tyttökullat ennen salille lähtöä. Aamulla onnistuin kuitenkin unenpöpperössä sammuttamaan sen, sen sijaan että olisin vain hakannut torkkua muutaman kerran. Nousin lopulta yhdeksältä ja kirosin mielessäni kesäajan keksijän. Jos kelloja ei olisi siirretty, olisin herännyt ajoissa. Kiukkuisena vetäisin aamupuuron naamaani ja yritin varsin huonolla menestyksellä motivoida itseni pakkaamaan salikassini. Kun en vielä kymmenen jälkeen ollut saanut mitään aikaiseksi, päätin luovuttaa ja mennä hetkeksi sänkyyn lepäämään. Kuten arvata saattaa, nukahdin ja heräsin vasta kolme (!) tuntia myöhemmin. Siinä vaiheessa päivä oli lopullisesti pilalla. Iltapäivän aikana en ole edes yrittänyt tehdä mitään muuta kuin istua tietokoneen edessä tai maata sohvalla katsomassa telkkaria. Onneksi tänään on sunnuntai, niin ei tarvitse potea hirveän huonoa omaatuntoa asiasta.